Tähän ahdistavan tehokkaaseen lauseeseen törmäsin viime viikolla ja tunsin jälleen huonommuutta (jonka jalostuminen kehittyneempään muotoon on satavarmasti elinikäinen jatkumo).
Uskallan kuitenkin olla eri mieltä. Monessa projektissa ja ammatissa yhden fokuksen pitäminen on loistava tehokkuuden aikaansaaja, mutta entä jos onkin sellainen työ ja sellainen persoona, että keskittyminen yhteen aiheuttaakin sitä aikaansaamattomuutta?
Kun sinkoilen tuotekuvauksesta hinnoittelemaan, pyykinviikkauksesta kranssin kasaamiseen, saattaa siinä useinkin nousta ne parhaat (hulluimmat) ideat huoneiden (sekä konkreettisten että mentaalisten) väliä kulkiessani.
Nopeasti rutiineihin (siis tarkoitan toDella nopeasti) kyllästyvänä yksilönä, puudun fokukseen niin nopeasti, että fokus himmenee.
Tai sitten en vain ole tosissani yrittänytkään keskittyä…mutta ainakaan eivät päivät ole yksitoikkoisia – voi apua!
Pakko oli omasta vakaasta mielipiteestäni vähän tinkiä, kun törmäsin seuraavaan faktaan: multitaskaus vähentää älykkyyttä! Kun säätää montaa asiaa samaan aikaan, tulee tehtyä virheitä ja missattua heikkoja signaaleja (jotka usein ovat niitä vahvoja juttuja sitten lopulta). Multitaskaus on myös ”aivohaippia” synnyttävää toimintaa – sitä kokee olevansa tosi hyvä, kun saa tehtyä niiiin montaa asiaa samaan aikaan. Saattaa monen (naisen) mielestä kuulostaa tutulta, vai mitä? Koska mies oli tehnyt tätä tutkimusta, ei tämä hyvänolontunne ollutkaan sitten positiivinen asia. Wonder why?
Olemme siis opettaneet aivomme multitaskaukseen (ja samalla mietimme miksiköhän tuokin kaapinovi on auki – mitä olin sieltä hakemassa) ja voimme opettaa ne siitä myös pois, jos haluamme.
Jo parikymmentä minuuttia tiivistä keskittymistä päivässä voi olla voimaltaan mullistava. Sitä voisin siis kokeilla… ainakin hetken.